Hinnoittelu
Hinnoittelu on yksi yrityksen tärkeimpiä tehtäviä. Hinnan on oltava
sellainen, että työntekijät saavat palkkansa ja yritys kannattaa. Hinnan
on oltava myös sellainen, että tuote tai palvelu menee kaupaksi. Eikä
riitä, että hinnan osaa kerran laskea oikeaksi, on myös seurattava sekä
markkinoiden muutoksia että kustannusten muutoksia.
Hintaa suunniteltaessa tai
tarkistettaessa on ensin määriteltävä hinnan alaraja, eli se hinta,
jolla tuote kattaa kustannuksensa. Yläraja määräytyy markkinoiden ja
tuotteen laadun perusteella.
Jos
tuote on tavallinen ja sitä on runsaasti tarjolla, hinta ei voi
juurikaan poiketa markkinahinnasta. Jos tuote on jotenkin omaleimainen
tai pystymme vakuuttumaan ostajat tuotteen erinomaisesta laadusta,
hinnoitteluvaraa on enemmän, sillä asiakkaat ovat usein valmiita
maksamaan laadusta. Jos tuote on täysin omaleimainen, eikä vastaavia ole
tarjolla markkinoilla, asiakas on valmis maksamaan käytettävissä olevien
varojensa mukaan.
Markkinoita ja tärkeimpiä kilpailijoita on syytä seurata jatkuvasti. Jos
kilpailija muuttaa hintaansa tai tuotettaan, on mietittävä miten itse
siihen reagoidaan. Omiakin tuotteita on jatkuvasti kehitettävä ja
mietittävä niiden hinnoittelua.
Hinnoittelu on oikeastaan jo osa osuuskunnan strategiaa. Jos on valittu
korkean hinnan strategia, hinta pidetään niin korkeana kuin
mahdollista, eikä havitellakaan suurta markkinaosuutta. Alhaisen hinnan
strategia tähtää ison markkinaosuuden saavuttamiseen ja kilpailijoiden
sulkemiseen pois markkinoita. Jos käytetään alhaista hintaa jotta
päästäisiin markkinoille, täytyy miettiä, miten hintaa voi myöhemmin
korottaa.
Hintoja voidaan myös erityttää eli käyttää eri hintoja erilaisille
asiakkaille tai eri tilanteissa, esim. sesonkituotteilla hintaa
käytetään kysynnän tasaamiseen. Lomamökin saa syksyllä halvemmalla kuin
keskikesällä.
Hinta
voi tietysti vaihdella myös toimitustavan ja –määrän mukaan. Esimerkiksi
satunnainen siivous voi maksaa 30 euroa/tunti, mutta säännöllinen
viikkosiivous, joka käsittää kaksi tuntia viikossa, maksaa 57
euroa/viikko.
Hintojen eriyttämisen edellytyksenä on se, etteivät asiakkaat tiedä
toistensa hinnoista tai he ymmärtävät ja hyväksyvät erilaiset hinnat.
Eriyttäminen ei saa myöskään vaikuttaa jo olevien asiakkaiden kysyntään.
Yksi
tapa eriyttää hintoja on antaa alennuksia. Alennuksien edellytyksenä on,
että ne on jo otettu huomioon hinnoittelussa. Se voi tietysti olla osa
hinnoittelustrategiaa, vakituisille asiakkaille annetaan alennuksia,
jotka varmistavat heidän pysymisensä asiakkaina.
Lisätietoa mm. Tieken sivuilta:
www.tieke.fi/julkaisut/oppaat_yrityksille/hinnoittelun_abc-opas/1_miksi_hinnoittelu_on_tarkeaa/
Käytännössä hinnoittelu on
tietysti yhdistelmä eri tavoista. Markkinahinta on tiedettävä, jotta voi
arvioida, paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Samoin tuotteen
kustannukset on tiedettävä, jotta tiedetään mitä vähintään on saatava.
Tarvittaessa sitten vielä mietitään, voisiko tuotteen tehdä halvemmalla,
(nopeammin, halvemmista raaka-aineista jne), jotta se menisi kaupaksi
ja tuottaisi voittoa. Tai voisiko paremmilla raaka-aineilla saada
lisäarvoa niin paljon, että hintaa voidaan nostaa enemmän kuin
raaka-aineet nostavat tuotantokustannuksia. Mahdollisuuksia on paljon.
Hintaa on tietysti aina
muistettava nostaa myös kustannusten nousun edellyttämällä tavalla.
Palkat nousevat vuosittain ja palvelujen tuottajienkin hyvä muistaa
nostaa omaa palkkaansa eli palvelun hintaa.
Pohdittavaa
hinnoittelusta
Tulostusversio (pdf) |