|
Asiakas on tärkein
Asiakkuuden
elinkaari \ Tunne asiakkaat
\
Arvoverkosto
\
Asiakasstrategia \
Henkilöstöomisteisissa yrityksissä
toiminnan lähtökohtana ovat usein jäsenet. Riippuen heidän tavoitteistaan ja
yhteenliittymisen perusteistaan, yritys lähtee liikkeelle joko jäsentensä
työllistämisestä tai sitten tietyn alan toiminnan harjoittamisesta. Tämä
luo vankan pohjan toiminnan suuntaamiselle jäsenten tavoitteisiin.
Jäsenlähtöisyydellä on kuitenkin myös
heikkoutensa. On vaarana, että suunnittelu ja käytännöt keskittyvät
liikaa yrityksen sisäiseen toimintaan. Tosiasia on kuitenkin se, että
yritys elää ja toteuttaa omistajiensa tavoitteita vain, jos sillä on
asiakkaita. Varsinkin nykyaikaisilla markkinoilla alalla kuin alalla on
kiinnitettävä erityinen huomio asiakkaisiin.
Asiakas ei ole enää osa massaa, vaan
asiakas (henkilö tai yhteisö) käyttäytyy yksilöllisesti ja
yllättävästikin, ja tämä on otettava huomioon. Asiakkaat ovat myös
tärkeä tietolähde yritykselle, joten vuorovaikutus on kahdensuuntaista.
Tässä osiossa käsitellään
asiakkuusajattelua pien- ja palveluyrityksen näkökulmasta. Tavoitteena
on luoda kokonaiskäsitys asiakkuuksien merkityksestä ja
asiakashallinnasta sekä niiden käytännön työvälineistä. Lisäksi
tarkastellaan henkilöstösomisteisuuden ja verkostoitumisen antamia
mahdollisuuksia asiakkuusajattelussa.
Erilaisia asiakkaita
Asiakkuusajattelun merkityksen
ymmärtäminen on hyvä aloittaa pohtimalla, millaisia asiakkaita on
olemassa. Tätä on syytä pohtia aluksi yleisellä tasolla, ja viedä
ajattelumalli sitten omaan yritykseen. Erilaiset asiakasryhmät vaativat
erilaisia toimenpiteitä ja aiheuttavat siten myös erilaisia
kustannuksia. Eri asiakkaiden merkitys yrityksen
ja erityisesti sen markkinointitoimenpiteiden kannattavuudelle on hyvin
erilainen. Asiakkuusajattelu johtaa siis myös toimenpiteiden tarkempaan
harkintaan. Syvyyttä asiakaspohdintaan luo asiakassuhteen ajallinen
elinkaarikuvaus ja suhteen ylläpito eri vaiheissa.
Nykyiset
asiakkaat
Yleensä asiakkaista puhuttaessa
ajatellaan vain nykyisiä asiakkaita, eli niitä jotka parhaillaan ja
toistuvasti ostavat tai ovat vastikään ostaneet. Itse asiassa viimeksi
mainitut saattavat jo asioida toisen yrityksen kanssa. Tämä ajattelu ei
anna asiakkuuteen juurikaan aikaperspektiiviä eikä hallintakeinoja.
Yritys on asiakkuuden suhteen täysin asiakkaan armoilla, odottaa milloin
asiakas (josta ei oikeastaan tiedetä mitään) suvaitsee tulla ostamaan.
Asiakas pyritään tavoittamaan melko yleisen markkinoinnin keinoin
tuotteen ollessa keskeinen kilpailukeino.
Uudet/potentiaaliset asiakkaat
Uusi asiakas on yleensä yrityksen
kasvun edellytys. Se on myös tärkeä riskin vähentämisen kannalta
tilanteessa, jossa vain esim. yksi suuri asiakas ostaa koko
kapasiteetin. Uusien asiakkaiden hankinta tulisi olla yrityksessä
suunniteltua ja perusteltua. Markkinoinnin tulisi perustua
asiakastavoitteisiin. Tällöin voidaan ottaa huomioon myös yrityksen
kapasiteetin riittävyys esim. palvelutuotannossa, jotta ei tarvitsisi
myydä "ei oota".
Entiset asiakkaat
Entinen asiakas on aina
merkittävä oppimisen paikka yritykselle. Ensiksi pitää kysyä, miksi
asiakas siirtyi muualle ja pohtia oman yrityksen toimintaa tästä
näkökulmasta. Asiakkaan lähdön syy voi olla tuote, hinta, laatu,
saatavuus tai pelkästään se, ettei asiakassuhdetta hoidettu kunnolla,
esim. asiakkaan toivomaa ratkaisua ei edes selvitetty tai kontaktit
olivat vähäisiä..
Entinen asiakas on siis tärkeä
tietolähde, mutta asiakkaan lähdöllä on myös kustannuksensa. Ensinnäkin menetetään
hänestä tuleva kate, toiseksi joudutaan panostamaan uusien asiakkaiden
hankintaan liikevaihdon palauttamiseksi ennalleen. Asiakashankinta
maksaa aina ja erityisesti jos karannut asiakas "haetaan rahalla"
takaisin. Yrityksen siis kannattaa pitää kiinni olemassa olevista
asiakkaista.
Asiakassuhde
kehdosta hautaan
Asiakassuhteella on oma
elinkaarensa. Sen voidaan katsoa alkavan asiakkaan hankinnasta ja
päättyvän asiakassuhteen purkautumiseen. Asiakkuuden elinkaaren
määrittely auttaa yritystä valitsemaan ja toteuttamaan erilaisia
toimenpiteitä. Suhteen alkuvaiheessa on luonnollista, että kontakteja ja
toimenpiteitä on runsaammin, mutta ajan kuluessa suhde usein löyhentyy.
Asiakassuhteen ylläpitoon pitäisi löytyä
sopivia toimenpiteitä ja prosesseja, joilla pystytään suhdetta
aktivoimaan ja estämään sen päättyminen. Asiakassuhteen kannalta
tuhoisaa on passiivisuus ja harvat kontaktit. Jos suhde purkautuu,
pitäisi yrityksen puolelta asia hoitaa niin hallitusti, että
edellytykset palaamiselle olisivat otolliset.
Tunnistakaa nykyiset asiakkaat
Helpoin tapa lähteä toteuttamaan
asiakkuusajattelua on kysyä "ketkä ovat asiakkaitamme?" Näin on tehty
liiketoimintaa suunniteltaessa, kun on määritelty asiakasryhmiä ja
-segmenttejä sekä niiden ominaisuuksia.
Toimivan yrityksen on konkreettisempaa
kuitenkin listata ensiksi nykyiset "oikeat" asiakkaat, ja pohtia miksi
juuri he ostavat meiltä - samoin kannattaa miettiä miksi juuri me myymme
heille! Jos tämä ajattelu ei toisikaan esille mitään erikoisen uutta
tietoa asiakkuuksista, tällä tavoin kuitenkin saadaan yhteiseen tietoon
ja dokumentoitua monta seikkaa asiakkaisiin liittyvästä hiljaisesta
tiedosta. Tämän pohjalta on hyvä pohtia mm. uusien asiakkaiden
hankintaa, tai lisätuotteiden/palveluiden tarjoamista nykyisille
asiakkaille.
Miettikää uusia asiakkaita (esim.
kilpailijoiden nykyisiä)
Yrityksen kehittämissuunnitelmien
osana voidaan pohtia tarvetta lisätä asiakaskuntaa, joko samanlaista tai
erilaista kuin nykyiset asiakkaat. Samoin voidaan konkreettisemmin
miettiä omaa asemaa paikallisilla markkinoilla, pohtia millaisia
asiakkaita paikkakunnalla on ja mitä palveluja/tuotteita he tarvitsevat.
Nykyiset asiakkaat ovat hyvä referenssi uusia asiakkaita
lähestyttäessä.
Asiakkaan on
oltava kannattava
Yrityksen lyhytaikaisen taloudellisen edun näkökulmasta on
asiakaskannattavuuden arviointi ensisijaisen tärkeää. On luonnollista,
että erityisesti monissa yksityisasiakkaille tarjottavissa palveluissa
osa toimeksiannoista on kannattavia, osa jopa tappiollisia. Silti
palvelulupaus tulee täyttää. Mikäli kannattavuus on joissain
asiakasryhmissä erittäin heikko tai jopa tappiollinen, tulisi
tilanne käydä läpi. Lisää hinnoittelusta)
Laajemmissa kokonaisuuksissa ja
pitemmissä asiakkuuksissa, esim. yrityspalveluissa ja palvssa
julkisyhteisöille, kannattaa asiakaskannattavuutta mitata. Tämä
tarkoitta yksinkertaisesti myyntitulojen ja toteutuneiden kustannusten
kohdistamista asiakaskohtaisesti, ja näiden tietojen analysointia ja
vertailua. Yrityksellä voi olla kirjanpitojärjestelmässä valmiit
menetelmät tämän tekemiseksi, mutta usein riittää erillisen
laskentataulukon laatiminen kuvaamaan asiakaskannattavuutta.
Tarjousperustainen arviointi ei riitä, vaan kannattavuuden arviointi pitää
tehdä toteutuneiden kustannusten ja oikeiden yleiskulujen kohdennusten
perusteella.
Miettikää
elinkaarta
Asiakkaiden luokittelua syventää pitkällä
tähtäimellä tapahtuva elinkaariajattelu. Eteenpäin katsominen tarkoittaa
todennäköisyyttä, että asiakas edelleen ostaa tiettyjä
tuotteita/palveluja, ja sen pohtimista, mitkä tekijät vaikuttavat
siihen, että ostot tapahtuvat juuri meiltä. On siis pohdittava asiakkaan
näkökulmasta sen kilpailukyky- ja toimintaedellytyksiä sen toimialan
markkinoilla; ennakoitava omistuksen, markkinoiden ja teknologian
tulevat muutokset. Samoin on pohdittava asiakkaan näkökulmasta oman
yrityksen edellytyksiä palvella asiakasta: osaaminen, teknologia, laatu,
toimitusvarmuus, hinnoittelu ym.
Uusien asiakkaiden tavoittelulle
elinkaariajattelu luo pohjaa mm. siinä mielessä, että nykyisten
asiakkaiden heikko asiakaskannattavuus tai mahdollinen poistuminen
asiakaskunnasta luo tarvetta etsiä uusia. Uusia asiakkaita kannattaa
tietysti hakea pohtien ja suunnitellen tulevaisuutta. Ei kannata juosta
sinne missä pallo nyt on, vaan sinne minne se on menossa!
Elinkaariajattelu pitää sisällään myös
"entiset" asiakkaat. Mahdollisuutta saada heidät uudelleen asiakkaiksi
on kuitenkin tarkkaan harkittava ja lähestyttävä heitä tarkkaan harkiten
ja hienovaraisesti. Pahimmillaan alhaisella hinnalla (= huono
kannattavuus) saadaan asiakas, jonka lisätoiveille samaan hintaan on
vaikea sanoa ei.
Eri
toimenpiteitä eri asiakkaille
Jotta asiakkuusajattelu menisi
käytäntöön, on tietysti tehtävä toimenpiteitä ja lähestyttävä asiakasta.
Markkinoinnin ja myynnin lähestymistapa vaihtelee sen mukaan, millainen
asiakas on kannattavuuden ja asiakkuuselinkaaren suhteen. Toimenpiteet
on tehtävä vähintään asiakasryhmän mukaan, mieluiten asiakkaan mukaan.
Asiakkaat eivät ole samanlaisia, se on asiakkuusajattelun perusopetus.
Markkinointikin
maksaa
Käsi kädessä asiakaskannattavuuden kanssa kulkevat usein
myyntikustannukset, olivatpa ne sitten yrityksen kannalta kiinteitä tai
muuttuvia. Ne tulee ottaa huomioon asiakaskannattavuutta laskettaessa.
Joku asiakas tilaa jatkuvasti palvelua ilman myyntiä ja jatkuvaa
kontaktia tai kyseessä on pitkä sopimussuhde. Toiset asiakkaat vaativat
jatkuvaa ja toistuvaa yhteydenpitoa, uusien tarjousten tekemistä ja
toteutumisen valvontaa. Myyntikustannukset ovat tällöin aivan erilaiset.
Erityisesti uusien asiakkaiden hankinta vaatii varautumista
lisäkustannuksiin.
Asiakaspysyvyys ja -poistuma ovat
keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat myyntikustannuksiin. Vanha
nyrkkisääntö on, että on edullisempaa myydä vanhalle asiakkaalle kuin
hankkia uusia asiakkaita. Jos asiakkaita poistuu omalta yritykseltä
runsaasti, edellyttää tämä uusien hankintaa ja siihen liittyviä
toimenpiteitä: ilmoittelua, kampanjoita ja ensiostoalennuksia. Kaikki
nämä tuovat lisäkustannuksia. Siksi "vanhojen" asiakkaiden pitäminen on
taloudellisempaa ja heidän asiakkuuksiensa hoitoon pitäisi kiinnittää
jatkuvaa huomiota. Tämä ei läheskään aina tarkoita kohtuutonta
vastaantuloa hinnassa, vaan pikemminkin kontakteja ja toiveiden
kuuntelua sekä tietysti hintatason kilpailukyvyn varmistamista.
Mikäli asiakaspoistuma on runsasta, sen
syy on pian selvitettävä, analysoitava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin
asiakaspysyvyyden lisäämiseksi. Asiakaspoistuma johtaa helposti
lappoefektiin: poistuvien perässä menee yhä enemmän asiakkaita.
Tunne
asiakkaat
Asiakkuuden hallinta perustuu
asiakastietoon, joka mahdollistaa uudenlaisen segmentoinnin. Se ei
perustu karkeisiin markkinaoletuksiin vaan asiakkaan ostoihin ja niiden
yhteydessä saatuihin tietoihin. Näin syntyy todellinen kuva asiakkaiden
ostokäyttäytymisestä. Sitä voi soveltaa oman arvion mukaan myös
potentiaalisiin asiakkaisiin ja asiakasryhmiin. Asiakkuusajattelussa
kaikki lähtee tästä asiakasmäärityksestä eli ymmärryksestä, millaisia
asiakkaamme ovat ja millaisia meidän on oltava heille.
Asiakastiedon ulottuvuudet on syytä määritellä
asiakkaiden, markkinoiden ja oman yrityksen suhteen ja pohtia, miten
yksityiskohtaista tietoa kerätään ja tallennetaan, mikä on olennaista,
mikä turhaa painolastia jne. Päivittäistavarakaupan
kanta-asiakasjärjestelmät tuottavat melko kattavan asiakastiedon
ostokäyttäytymisestä, mutta eivät esim. kerro asiakastyytyväisyydestä
kovinkaan paljon ilman lisäelementtejä. Pienyrityksessä on mahdollista
hyödyntää taloushallintajärjestelmää ja luoda asiakaskohtaisia
myyntitietoja, ja lisäksi täydentää tietoja dokumentoimalla oman
henkilöstön tietoja asiakkaasta. Selvänä haasteena mutta myös
mahdollisuutena voidaan pitää melko syvän tiedon saamista ja
tallettamista asiakkaasta, ja näin nostaa ylös asiakastiedon kautta ylös
henkilöstön hiljaista tietoa.
Vaikka tässä painotetaan henkilöstön
laajaa panosta asiakastiedon keräämiseen, on se vastuutettava ja
sovittava, kuka sitä voi käyttää ja miten. Tallennustavat on myös
sovittava omalle yritykselle sopiviksi: tietokannat, asiakasportfoliot
ym.
Markkinointiin
lisää
tehoa
Markkinointitoimet saavat
asiakkuusajattelusta lisää tehokkuutta. Enää ei tarvitse kampanjoida
umpimetsään, vaan toimenpiteet voidaan kohdistaa tarkemmille
asiakasryhmille, jopa yksittäisille asiakkaille. Asiakastiedon ja
-määrittelyn mukaan voidaan valita välineet ja ajoitus, sekä miettiä
myös kustannusten ja tuottojen kohdentumista tarkemmin. Riippuen
toimialasta, -alueesta ja asiakkaista asiakkuudenhoito on joko
muuttuvaa ja kiinteää kustannusta, mutta kiinteänkin kustannuksen
kohdalla on syytä selvittää onko se oikein kohdennettu.
Asiakaslähtöinen
verkostoituminen: ei arvoketju vaan arvoverkosto
Asiakasajattelu on muuttanut
käsitystä arvoketjuista enemmänkin arvoverkoston suuntaan. Arvoverkoston
toiminta ja sen jäsenten roolit perustuvat siihen arvoon, joka
verkostolla on annettavana asiakkaalle. Tämä on verkoston jäsenille sekä
mahdollisuus että riski. Mahdollisuutta puoltaa se, että oma yritys voi
löytää yllättävän roolin esim. arvoverkoston uudesta tavasta tuottaa
palvelua. Toisaalta arvoverkostot ainakin teoriassa pyrkivät ohjautumaan
asiakkaiden toiveiden mukaan, jolloin oma perinteinen rooli tai asema saattaa vaarantua. Arvoverkostossa jaetaan
asiakkuudet verkoston kesken, ja tällöin ne ovatkin verkoston
asiakkuuksia. Tässä tilanteessa on tarvetta arvioida omaa toimintaa ja
etenkin sen jatkuvuutta ja muutostarvetta. Usein
on vastattava kysymykseen, onko pakko muuttua ja verkostoitua, että edes
pysyy mukana omalla toimialalla.
Asiakasstrategia -
voiko asiakasta johtaa?
Henkilöstöomisteinen yritys määrittelee
strategiansa yleensä jäsenten tavoitteiden lähtökohdista.
Liiketoimintatavoitteet on johdettu niistä, joten myös strategiset
päämäärät palvelevat jäsenten työllistymis- ja ansiotoiveita. Yrityksen
liiketoimintastrategian onnistumisesta kertoo yleensä liikevaihto ja
muut mittarit, jotka ovat selvästi kytköksissä tuotteisiin.
Asiakasstrategia lähtee liikkeelle
asiakkuuksista ja tarkemmin sanottuna asiakastavoitteista. Yrityksen
onnistuminen toiminnassaan mitataan asiakasmittareilla: asiakkaiden
määrällä, laadulla, asiakastaseilla ym. Asiakasstrategiassa yritys
pyrkii toteuttamaan tarkoitustaan ja tavoitteitaan asiakassuhteiden ja
niiden kehittämisen kautta. Samalla yritykselle avautuu erilaisten
strategiavalintojen kirjo: asiakaskannan kehittäminen ja siihen
panostaminen; tuotteet, palvelut ja niiden jakelu- ja
markkinointikanavat; asiakaskannattavuus, asiakastiedon kerääminen,
hallinta ja käyttö; sekä lopuksi yhteistyö- ja verkostoituminen. Nämä
strategiset valinnat on tehtävä ajatellen, mitä arvoa asiakkaat toivovat
meidän heille tuottavan - myös tulevaisuudessa ja huomioiden signaalit
tarpeiden muutoksista.
Asiakkaiden johtaminen kuulostaa
käsitteenä asiakkaita alistavalta. Voisivatko yritykset todella johtaa
asiakkaitaan? Kyllä ja ei. Asiakkaiden johtamisella tarkoitetaan
yrityksen johtamista asiakasajattelun pohjalta: asiakkuudet ovat
yrityksen keskeinen resurssi. Toisaalta, yritys voi toiminnassaan tehdä
valintoja, jotka vaikuttavat siihen kuka on jatkossa asiakas ja kuka ei.
Näin tapahtuu, kun yritys valitsee,
mihin asiakasryhmiin se panostaa ja mistä esim. heikon kannattavuuden takia luopuu. Tärkeää on myös suunnitella
tulevaisuutta; yritys voi luoda uusia tapoja palvella asiakkaitaan, ja
näin tehdä tuotepäätöksiä asiakkaidensa puolesta, jotta asiakkuudet
säilyisivät pitkällä tähtäimellä.
Haasteena asiakasjohtamiselle on, että
yritys pystyy keräämään ja hyödyntämään asiakastietoa ja tietoa eri
asiakkuuksien tai vähintään asiakasryhmien taloudellisesta tuloksesta
yritykselle. Näihin tarvitaan asiakaskohtaista kannattavuutta kuvaavia
mittareita. Näitä mittareita on luonnollisesti tulkittava yrityksen
tavoitteiden kautta, mutta silmiä ei pidä ummistaa huonoiltakaan
tiedoilta. Ne kertovat, mitä yrityksen toiminnassa on kehitettävää.
Pohdittavaa
asiakkuuksista
Tulostusversio (pdf) |