|
Osuuskuntalainen on paitsi työntekijä, myös työnantajan
edustaja, jos hän toimii osuuskunnan hallituksessa. Siksi on tärkeä tuntea
työsuhdeasiain perusteet.
Työsuhdeasioista löytyy tietoa
työsuojelun ja
työhallinnon sivuilta.
Työsuojelupiirit neuvovat työsuhdeasioissa ja yleissitovia työehtosopimuksia
koskevissa kysymyksissä.
Työsuhde - työaika - vuosiloma
Työsopimus
Työsopimus
on hyvä aina tehdä kirjallisena. Sitä varten on lomakkeita esim.
Suomi.fi -sivulla. Kirjallinen työsopimus on
tarpeen myös silloin, jos asioi työvoimatoimiston tai työttömyyskassan kanssa.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ns. vakituinen eli se on voimassa,
kunnes se irtisanotaan jommalta kummalta puolen. Määräaikainen sopimus kestää
vain sovitun ajan, mutta määräaikaisuudelle pitää olla selkeä syy. Syy voi olla
esim. jonkun tietyn työtehtävän loppuminen. Eli se voidaan määritellä myös
esim.: työn kesto on 3 kk tai jonkin urakkakohteen loppuun suorittaminen. Tällöin
työsopimus on voimassa kolme kuukautta tai enemmän, jos kohde ei ole vielä
silloin valmis.
Määräaikaista työsopimusta ei voi kummaltakaan puolen irtisanoa ennen sovitun
ajan päättymistä, ellei työsopimuksessa ole mainintaa, että sopimus voidaan
irtisanoa lainmukaisin perustein ennen määräaikaa.
Jos työntekijällä on lähes jatkuvasti määräaikaisia työsopimuksia, vuosilomaa
tai sairausajan palkkaa laskettaessa katsotaan kuin hänellä olisi jatkuva
työsuhde.
Työsopimukseen voi sisältyä koeaika, jonka pituus on korkeintaan 4 kk tai puolet
määräaikaisen työsopimuksen pituudesta.
Kussakin työssä on sovellettava sen alan yleissitovaa työehtosopimusta tai ellei
sitä ole, noudatetaan lain määräyksiä. Työpaikka on ratkaiseva, ei työntekijän
tai –antajan jäsenyys jossakin liitossa.
Ylityöt ja työaikakirjanpito
Ylitöiden tekeminen on sovittava työntekijän ja esimiehen kesken. Työntekijä ei
siis voi tehdä itsenäisesti ylitöitä ja jälkeenpäin periä ylityökorvauksia.
Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työntekijöittäin kaikista tehdyistä
tunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Siitä on käytävä ilmi normaali
työaika, sekä mahdolliset lisä-, yli- ja sunnuntaityötunnit. Työaikakirjanpitoa
voidaan pitää palkkakirjanpidon yhteydessä tai siitä erillisenä.
Esimiehen (osuuskunnan toimitusjohtaja, hallituksen pj tai vastaava) hyväksymä
työtuntilista on hyvä olla olemassa myös kotona tehdystä työstä. Siitä voi olla
apua, jos joutuu työvoimaviranomaisen tai eläkeyhtiön kanssa keskusteluun siitä,
onko työ tehty yrittäjänä vai palkansaajana. Sen avulla voi osoittaa, että työ
on tehty työantajan johdon ja valvonnan alaisena.
Vuosiloma
Uusi vuosilomalaki tuli voimaan 1.4.2005 ja se koskee lain voimaantulon jälkeen
tehtyä työtä. Siitä löytyy tietoa mm. työsuojelun
sivuilta.
Osuuskunnille ja osuuskuntalaisille yksi tärkeä muutos on se, että
prosenttiperusteisen lomapalkan ja -korvauksen prosentit ovat nousseet 0,5
prosenttiyksikköä eli lomakorvaus on työsuhteen kestosta riippuen 9 tai 11,5
prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkoista.
Lyhyitä työsuhteita tekevä voi sopia osuuskuntansa kanssa, ottaako hän
lomakorvauksen jokaisen palkanmaksun yhteydessä, vai pidättääkö osuuskunta ne ja
maksaa esim. loman alkaessa.
18.12.2009
www.palveluosuuskunnat.net
|